Tuntematon yrittäjä

By in , ,
17

Aloittaessani Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtajana vuonna 2016 keskusteltiin yritysten pienenevistä satsauksista tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tuolloin totesin maakunnallisen yrittäjäjuhlan avauspuheessani, että pk-yritykset olivat itseasiassa lisänneet T&K-panostuksiaan. Totesin myös, että viralliset tilastot eivät osaa huomioida elinkeinorakenteessa tapahtunutta muutosta, eli siis pk-yritysten määrän merkittävää kasvua viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, ja tämän aiheuttamaa muutosta myös tilastojen oikeellisuudelle.

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä innovointi ja tuotekehitystoiminta eivät kirjaudu tilastoihin, sillä siinä missä suuremmat toimijat kirjaavat tutkimus- ja tuotekehitystyön kirjanpitoonsa, eivät pk-yritykset tätä useinkaan tee. Mikäli siis yrittäjä yksin tai henkilöstönsä kanssa kehittää toimintamenetelmiään tai tekee investointeja, joihin ei haeta tukirahoitusta, eivät nämä kirjaudu T&K-toiminnaksi. Mitä suurempi osuus yrityksistä taas on pk-yrityksiä, sitä suurempi osuus todellisuudessa tapahtuvasta T&K-toiminnasta jää tilastoimatta.

Mikäli yrityskannan pk-yritysvaltaistumista ei tunnisteta, aiheuttaa se herkästi harhakäsityksiä myös esimerkiksi yritysverotukseen liittyvissä päätöksissä. Verotukseen liittyvää valmistelua ja päätöksiä tekevät usein ekonomistit ja muut talouden ammattilaiset. Kun ammattilainen arvioi yrityksen käyttäytymistä veroratkaisujen jälkeen, oletetaan herkästi yrityksissä olevan käytettävissä talousjohtajien ja talouden ammattilaisten antamat ohjeet tuoton maksimointiin sekä verojen minimointiin. Todellisuudessa näin ei kuitenkaan pk-yrityksissä ole. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä yrittäjä käyttää kulujen jälkeen ylijäävän rahan kohteisiin, joiden arvioi kehittävän yritystä. Yrittäjä ei useinkaan ajattele rahan vaihtoehtoisia sijoitusmahdollisuuksia kovinkaan syvällisesti, vaan mikäli tilin saldo sen mahdollistaa, ostaa yrittäjä koneen tai palkkaa työntekijän joka kehittää yrityksen ydinliiketoimintaa.

Tämän suoraviivaisen ajatusketjun uskon toteutuneen jossain määrin esimerkiksi yhteisöveron alentamisen jälkeen. Kun yrittäjät pystyivät käyttämään verojen sijasta suuremman osan omasta tuloksestaan yritystensä kehittämiseen, sen he myös tekivät. Vaikutus tästä oli, että vaikka yhteisöveroprosenttia alennettiin, niin itse asiassa yhteisöveron euromääräinen tuotto valtiolle kasvoi. Veroja alentamalla valtio siis tienasi enemmän euroja.

Onkin mielestäni aiheellista kysyä, että tunnistaako tilastointi- ja päätöksentekojärjestelmämme sen, että mitä enemmän Suomessa on pk-yrityksiä, sitä huonommin suurten organisaatioiden rationaaliseen käyttäytymiseen pohjautuvat rakenteemme vastaavat yrityselämän todellisuutta? Onko yrittäjä yhteiskunnalle tuntematon?

 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Suomen Yrittäjäsanomien numerossa 4/2017, 12.11.2017.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *