Valehteliko hallitus tai sosiaali- ja terveysministeriö maskien hyödyistä keväällä? Tämä puhuttaa tällä hetkellä laajasti.

Haluaisin uskoa, että suomalaiset päättäjät ovat tunteneet vastuunsa ja pyrkineet päätöksillään vilpittömästi edistämään kansakunnan etua. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että keväällä päättäjillä on ollut vajavainen kokonaiskuva Suomen tilanteesta ja tarvittavista ratkaisuista. Faktoja on haettu tai käytetty valikoiden.

Hallitus ei pääministerin mukaan keväällä antanut maskisuositusta, koska heidän näkemyksensä perusteella maskeja ei ollut riittävästi saatavilla. Tosin saatavuusongelmat koskivat ensisijaisesti kirurgisia maskeja. Maskien myös sanottiin olevan pahimmillaan jopa haitallisia koronan leviämisen näkökulmasta. Itsekin uskoin – ja haluan edelleen uskoa -, että viranomaisten sanaan voi näin merkittävissä asioissa luottaa.

Nyt syksyllä ääni on kuitenkin muuttunut kellossa. Maskisuosituksia on annettu eikä maskien hyötyjä enää kyseenalaisteta. Syksyn aikana olemme nähneet, että suositukset maskien käyttämisestä ovat kiihtyvään tahtiin muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Suositusten jälkeen mm. kaupoissa ja tilaisuuksissa näkyy yhä enemmän ihmisiä maskit kasvoillaan. Maskin käyttäminen mahdollistaa ihmisille liikkumisen ja täten tarjoaa mahdollisuuden elää edes hieman normaalimpaa elämää. Yrityksille ihmisten uskallus liikkua on ensiarvoisen tärkeää, sillä mahdollisuudet käydä töissä tai kaupassa ja käyttää palveluja tarjoavat vaikeuksien kanssa painiville yrityksille edes pienen henkireiän selvitä koronakriisin yli aikaan, jolloin rokotteet, lääkitys ja hoidot ovat valmiimpia ja pandemiatilanne on saatu vahvemmin hallintaan.

Jos siis maskisuositus olisi annettu jo keväällä, olisiko ihmisten ollut täydellisen koteihin eristäytymisen ja turvattomuuden tunteen sijasta mahdollista elää edes napsun verran normaalimpaa elämää? Olisiko tällä kenties pystytty ainakin jossain määrin lyhentämään esimerkiksi ravintola-alan lähes täydellistä liiketoiminnan seisahtumista? Keväällä hallitus, kenties kriisin vakavuutta korostaakseen, päätyi valitsemaan tien, jossa ihmiset haluttiin maskien tehokkuutta vähätellen ja saatavuusongelmia ylikorostaen pysymään kodeissaan. Ajettiinko näillä päätöksillä yrityksiä tarpeettoman ahtaalle ja johtiko maskien vähättely myös siihen, että virus pääsi leviämään jopa laajemmin niiden keskuudessa, joille liikkumattomuus ei ollut mahdollista? Näihin kysymyksiin toivottavasti saamme tulevaisuudessa selvyyden.

Jälkiviisaus on toki helppoa eikä mennyttä voi muuttaa. Myös se, että tiedon lisääntyminen muuttaa suosituksia on normaalia. Suositusten takana olevien perusteiden pitäisi kuitenkin olla selkeitä ja perustua faktoihin. Ihmisten omaa arviointikykyä aliarvioimalla aiheutetaan vain turhia pelkoja ja ennen kaikkea heikennetään luottamusta poliitikkojen ja viranomaisten jatkossa antamiin suosituksiin.

Nyt yhteiskunnan kaikilla tasoilla toivottavasti nähdään kokonaiskuva keväistä selkeämmin. Terveyden pitää edelleen olla etusijalla, mutta emme voi pitää yhteiskuntaa suljettuna yhtään enempää kuin on aidosti välttämätöntä. Turhilla rajoituksilla ja turhaa epävarmuutta lietsomalla aiheutamme vain kriisin syventymisen ja pitkittymisen.