Obaman viesti ja huoli Suomesta

By in , , , , ,
1633

Suomessa käydään parhaillaan kiivasta keskustelua työelämän ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamisesta. Vaikka tämä kirjoitukseni osin myös tästä aiheesta kumpuaa, niin en nyt käsittele vain ajankohtaista työmarkkinatilannetta. Siihen olen ottanut kantaa jo aiemmin. Haluan tarkastella yhteiskunnallista keskustelua ja siihen osallistumista nyt hieman laajemmasta vinkkelistä.

Juuri keneltäkään ei varmasti jäänyt huomioimatta, että Yhdysvaltojen edellinen presidentti Barack Obama vieraili viime viikolla Suomessa. Erityisen hienoa on se, että Obaman Suomen vierailu toteutui suomalaisten – itse asiassa vieläpä keskisuomalaisten – yrittäjien perustamassa Nordic Business Forum -tapahtumassa. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten yrittäjyydellä nostetaan valtakunnalliseen keskusteluun asioita, joilla yhteiskuntaa ja johtajuutta voidaan kehittää. Enää yhteiskunnalliset teemat eivät ole vain valtioiden välisten foorumeiden yksinoikeus, vaan myös yrityselämällä on tärkeä rooli paremman maailman ja tulevaisuuden rakentamisessa.

Yrityselämän ja poliittisen päätöksenteon yhteistyötä korosti puheenvuorossaan myös presidentti Obama. Itseasiassa juuri tämä julkisuudessa vähemmälle huomiolle jäänyt osa hänen esiintymisestään oli mielestäni hänen puheenvuoronsa yksi tärkeimmistä aiheista.

Barack Obama taustoitti näkemyksiään sillä, kuinka vaikkapa Facebookin kaltaiset ihmisten elämää ja sosiaalista kanssakäymistä helpottavat yrittäjien innovaatiot paisuessaan muodostavat tehokkaan välineen mielipidevaikuttamiseen. Näin aluksi hyvää tarkoitusta varten rakennettuja alustoja on mahdollista hyödyntää myös ei-toivottuun ja pahimmillaan tuhoisaan vaikuttamiseen sekä tarkoitukselliseen vastakkainasettelun rakentamiseen. Obaman mukaan yritysten ja yrittäjien olisikin hyvä tehdä tiivistä yhteistyötä poliittisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisten instituutioiden kanssa. Näin uudet ajatukset, innovaatiot ja alustat palvelisivat alkuperäistä tarkoitustaan ja toimisivat rakennuselementteinä paremmalle tulevaisuudelle.

Antaako Suomi tilaa uudelle ajattelulle?

Barack Obaman esittämä toive yrittäjien osallistumisesta yhteiskunnalliseen vuoropuheluun vei ajatukseni reilun vuoden taakse. Kesällä 2017 kävin useita keskusteluja noin kolmekymppisten tuttavieni kanssa. Keskustelut liittyivät Suomen kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Nämä koulutetut ja työssäkäyvät ihmiset kertoivat, kuinka paljon he Suomea kotimaanaan arvostavat ja haluaisivat olla verojen maksamista enemmänkin Suomen tulevaisuuden rakentamiseen osallistumassa.

Keskustelujen yhteydessä kysyin keskustelukumppaneiltani, miksi he eivät ole mukana politiikassa tai muussa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, kuten esimerkiksi järjestötoiminnassa? Jossain määrin hätkähdyttävää oli kuulla tähän kysymykseen toistuvasti vastaus: ”Olen kyllä joskus ollut jossakin toiminnassa mukana, mutta koin tämän turhauttavaksi, koska Suomi ei halua muuttua”. Nämä ihmiset siis kyllä tuntevat suurta rakkautta Suomea ja Suomen tulevaisuutta kohtaan, mutta samalla kertoivat silloin tällöin ihan vakavissaan miettivänsä Suomesta pois muuttamista, koska ilmapiiri tulevaisuusajattelulle tai edes päällä jo olevien muutostrendien hyväksymiselle on maassa jarruttava ja kielteinen.

Mitä siis tapahtuu Suomelle, jos älykkäät ja uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin hakevat ihmiset eivät halua osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon? Tällöin jäljelle jäävät vain jarruttajat, jotka alunperinkin ovat muiden turhautumisen aiheuttaneet.

Huolestuttavinta tässä kaikessa Suomen kannalta on, jos yhteiskunnallisesta keskustelusta ja päätöksenteosta vastaavat vain ne, jotka haluavat olla osa jo olemassa olevia rakenteita. Tällöin yhteiskunnassa ei tapahdu kehittymistä, sillä eiväthän rakenteiden sisällä kasvaneet kovin herkästi lähde rakenteita purkamaan tai niitä edes kyseenalaistamaan. Tämä taas johtaa pysähtyneisyyden tilaan, jossa uudistumista tapahtuu vain pakon ja kriisien kautta.

Vastustamisesta avoimeen ja muutoksia sallivaan keskusteluun

Mielestäni meidän, jotka muodossa tai toisessa olemme mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa, pitää antaa uusille ihmisille, ajatuksille ja kokeiluille mahdollisuus. Takaisin vanhoihin toimintamalleihin päästään aina, mutta oikeaa johtajuutta on uskaltaa tehdä jotain toisin kuin ennen – vaikka siihen sitten epävarmuuksia sisältyisikin. Eihän asioista, joita ei ole aiemmin tehty, voi edes olla olemassa varmuutta tai tutkimustietoa. Vähintä mitä esimerkiksi työelämään liittyvässä keskustelussa voimme tehdä, on aidosti pohtia työn ja yrittäjyyden muutostrendejä ja suhtautua avoimesti sekä ratkaisuhakuisesti uusiin ajatuksiin yhteiskunnan kehittämisestä.

Toivon sydämestäni, että me Suomessa pääsemme irti vastustamiseen perustuvasta yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vastakkainasettelun sijaan annamme tilaa uusille ajatuksille. Tätä toivottavasti osaan edes itse omalta osaltani edistää.

One Comment
  1. Tuo on juuri oikea tapa lähestyä muutoksen vievää yhteiskunnallista keskustelua. I agree

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.