Syksy on perinteisesti tulevan suunnittelun aikaa. Suomen hallitus on aloittanut budjettiriihensä, järjestöt rakentavat toimintasuunnitelmiaan ja yritykset arvioivat tulevaa sekä markkinoilla mahdollisesti avautuvia mahdollisuuksia. Tänä vuonna tulevaisuuden suunnitteluun liittyy suurempia epävarmuuksia kuin mitä kukaan olisi kyennyt ennakoimaan. Nyt ei tehdä suunnitelmia vain seuraaville kuukausille, vaan samalla pitää löytää suuntaa tuleville vuosille. Näin myös Suomen Yrittäjissä.
Koronavuoden aikana yrittäjäjärjestö on kiistatta osoittanut merkityksensä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vastuullisena vaikuttajana. Olemme onnistuneet koko Suomen kattavan yrittäjä- ja toimihenkilöverkostomme voimin tunnistamaan yrittäjien ja yrittäjyyden todellisen tilannekuvan ja tukemaan monin tavoin yrittäjien selviytymistä. Erityisen tärkeä rooli vaikuttamistyön lisäksi on ollut meidän yrittäjien toisillemme tarjoamalla vertaistuella. Siitä suuri kiitos kaikille yrittäjäjärjestössä toimiville.
Pandemia ei ole poistunut, mutta elämän täytyy silti jatkua. Terveydestä huolehtimisen ohessa on nyt kyettävä varmistumaan siitä, ettei Suomi menetä elinkelpoisia yrityksiä ja niiden takana työtään tekeviä innovatiivisia yrittäjiä ja työntekijöitä. Akuuttien tukiratkaisujen lisäksi tämä tulee vaatimaan joustavuutta ja uudistamista rajoittavien jäykkyyksien purkamista yhteiskunnallisista rakenteista. Nyt jos koskaan pitäisi olla kykyä ymmärtää työmarkkinoilla, verotuksessa ja yritysten sääntelyssä maailman muuttuneen suljettujen talouksien ja suurteollisuuden ajoista. Ennen kaikkea pitäisi olla rohkeutta uudistua muuttuneen maailman mukana.
Tulevaisuuden rakentaminen ei kuitenkaan ole vain yhteiskuntavaikuttamista. Tulevaisuutta tulee pohtia myös järjestötoiminnan näkökulmasta. Yrittäjäjärjestön tulevaisuuden määrittää se, kokevatko yrittäjät – nykyiset ja tulevat – järjestön omakseen. Tähän vaikuttaa se, miltä järjestö näyttää ja kuinka se julkiseen keskusteluun osallistuu. Mikäli ajaudumme esimerkiksi työelämäkeskusteluissa vain yhdeksi järjestöksi muiden työmarkkinaliturgiaa latelevien ja vastakkainasetteluun takertuvien järjestöjen joukkoon, emme tule saavuttamaan uuden yrittäjäpolven luottamusta. Yrittäjäjärjestön tehtävä on tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun viestiä siitä, että yrittäjyys eri muodoissaan on lähtökohtaisesti vastuullista. Olipa kyse sitten jatkuvasti kasvavasta yksinyrittäjien joukosta tai työllistävistä yrityksistä, yhdistää yrittäjien toimintaa aito arvostus yhteistyökumppaneitaan ja henkilöstöään kohtaan. Tämä on sitä uutta työelämää.
Suomen Yrittäjien puheenjohtajakisassa on käynnissä kuumin vaihe. Me ehdokkaat olemme kiertäneet eri aluejärjestöjen tenteissä keskustelemassa yrittäjyyden ja järjestön tulevaisuudesta. Nämä ovat arvokkaita tilaisuuksia, sillä niissä järjestön päättäjillä on mahdollisuus arvioida puheenjohtajaehdokkaiden persoonia ja ajattelua, mutta samalla me ehdokkaat pääsemme kuulemaan ne päällimmäiset asiat, jotka järjestön sisällä puhuttavat. Käytyjen keskustelujen pohjalta voi todeta, että vaikuttamisteemojen ohella meitä järjestöpäättäjiä ympäri maan pohdituttaa nyt se, miten pystymme varmistamaan yrittäjien halun liittyä järjestön jäseniksi myös tulevaisuudessa ja näyttääkö järjestömme ulospäin siltä miltä näyttää suomalainen yrittäjyys? Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita te yrittäjäpäättäjät pääsette ratkaisemaan kuukauden päästä Jyväskylässä.
Voimaa meidän jokaisen syksyyn – sekä järjestötyössä että yrittäjyydessä!