Koronapandemiaa ei ole vielä selätetty, mutta lupaavat tulokset rokotteiden toimivuudesta kääntävät jo katseita tulevaan kesään ja rajoitusten asteittaiseen purkamiseen. Maat ympäri maailman rakentavat nyt kiivaasti exit-suunnitelmiaan ja näin Suomenkin tulisi pikimmiten tehdä.

Eristyksessä eläneille ihmisille ja erityisesti jatkuvien rajoitusten keskellä vaikeuksiin ajautuneille yrityksille näkymä tuleville kuukausille olisi ensiarvoisen tärkeää. Nyt tarvittaisiin selkeä suunnitelma siitä, milloin ja kuinka rajoituksia aletaan purkamaan ja yhteiskuntaa avaamaan.

Jokainen varmasti ymmärtää sen, että suunnitelmiin sisältyy epävarmuutta sekä tautitilanteen kehittymisen että rokotteiden saatavuuden osalta. Tästä epävarmuudestakin huolimatta pitäisi kyetä kertomaan ajankohtia ja mittareita, esimerkiksi tartuntalukuihin ja rokotekattavuuteen liittyen, jotta olisi mahdollista valmistautua tulevaan. Ellei ole tietoa tulevasta ei siihen myöskään voi varautua.

Mikäli yrityksillä olisi tiedossa askeleet ja ajankohdat sille, milloin ja miten liiketoimintaa olisi mahdollista jälleen käynnistää, olisi mahdollista myös pohtia investointeja ja toiminnan rahoittamista. Myös rahoittajille olisi helpompaa tehdä rahoituspäätöksiä, mikäli rahoitettavalla yrityksellä olisi exit-suunnitelman myötä esittää perusteltuja näkymiä liiketoimintansa tulevaisuudelle.

Puoliväliriihi osaksi exit-suunnitelmaa

Koronarajoitusten purkamiseen ja liikkumisen vapauttamiseen liittyvien suunnitelmien lisäksi Suomessa pitää nähdä myös jo askelta pidemmälle. Tähän hallituksen puoliväliriihi tarjoaa hyvän mahdollisuuden.

Nyt koetun maailmanlaajuisen kriisin jälkeen avautuu liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia niille, jotka kykenevät näihin mahdollisuuksiin tarttumaan. Siksi olisikin tärkeää, että Suomessa pohdittaisiin lyhyen aikavälin rajoitusten purkamiseen liittyvien toimenpiteiden lisäksi myös sitä, kuinka yritykset pystyvät olemaan kilpailukykyisiä markkinoiden avautuessa. Tämä tulee varmasti edellyttämään vielä tukiratkaisuja, mutta yhä vahvemmin myös yritysten kilpailukyvyn ja toimintaympäristön kehittämiseen liittyviä päätöksiä.

EU rokottamaan rajat ylittävää liikennettä

Suomelle viennin toimivuus on tärkeässä roolissa koronakriisistä palautumisessa. Kansallisen exit-suunnitelman lisäksi olisi mielestäni syytä arvioida voisiko EU ottaa vastuuta kuljetusalan henkilöstön rokottamisesta valtioiden rajat ylittävän liikenteen osalta?

Mielestäni tämä olisi perusteltua, sillä kuten Suomessakin olemme nähneet, maat käyvät sisäistä poliittista kädenvääntöä kansallisista rokotusjärjestyksistään. Rokotuskattavuuden kehittymiseen eri maissa vaikuttavat paitsi erilainen tautitilanne myös poliittiset intohimot. Olemme nähneet pohdintoja paitsi ikään myös alueellisuuteen ja ammattiryhmiinkin liittyvistä painotuksista. Samalla olisi kuitenkin tärkeää saada taloutta avattua mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajasti.

EU:n lähtökohtainen ajatus on ihmisten, tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus. Mikäli EU ottaisi vastuulleen tavaraliikennettä avaavan ja turvaavan rokotusohjelman, oltaisiin mielestäni juuri EU:n olemassaolon ytimessä. Nimenomaan EU:n olisi sopivalla tavalla ulkopuolisena luontevaa edistää valtioiden rajat – ja sisäiset poliittiset intohimot – ylittävällä toiminnalla sisämarkkinoiden avautumista ja toimivuutta.

Liikenteen rokottaminen turvaisi myös terveyttä

Kuljetusalalle suunnatulla rokotusohjelmalla olisi taloudellisen ulottuvuuden lisäksi myös terveydellinen peruste. Vaarana on, että koska maat toisistaan poikkeavia päätöksiä rokotusjärjestyksestä ja -nopeudesta, jolloin myös jatkuvasti syntyvät uudet virusmuunnokset pääsevät herkemmin leviämään heikomman tautitilanteen maista toisiin.

Vaikka kuljetusala ei pahimpiin taudin levittäjiin kuuluisikaan, niin silti rokotuksilla olisi myös viruksen leviämistä hidastava vaikutus. Tämä taas vähentäisi rajoitusten purkamiseen liittyvää epävarmuutta. Mielestäni EU:lla olisi tässä luontainen rooli, ainakin tätä kannattaisi vakavasti pohtia.